Kosteusmittaukset

Porareikämenetelmä

Porareikämenetelmässä porataan esimerkiksi betoniin Ø 16mm reikä halutulle syvyydelle. Poraamisen jälkeen reikä imuroidaan puhtaaksi, putkitetaan ja tiivistetään. Koska reikää porattaessa betoni reiän ympärillä lämpenee ja sen kosteustasapaino häiriintyy, annetaan reiän tasaantua 3 vuorokautta. Reiän tasaantumisajan jälkeen asennetaan reikään mittausanturi, mittausanturi tasaantuu reiässä tunnin ajan, tämän jälkeen voidaan näyttölaitteelta lukea betonin suhteellinen kosteus poratulta syvyydellä. Porareikämittauksen etuna on sen helppous kun tehdään useita mittauksia mutta mitattavien rakenteiden ja niitä ympäröivän sisäilman lämpötilan tulee olla sama ja välillä 15 - 25°C, varmimman tuloksen saa, kun rakenne on käyttölämpötilassa, eli noin 21°C:eessa.

Näytepalamenetelmä

Näytepalamenetelmää käytetään kun tulos halutaan nopeasti, tai kun olosuhteet eivät mittauskohteessa ole suotuisat. Menetelmää voidaan käyttää -20… +80°C lämpötiloissa. Näytepalat piikataan betonista irti halutulta syvyydeltä ja 5mm sen yläpuolelta. Näytepalat ja mittausanturi laitetaan lasiseen koeputkeen, näytepalojen tulee täyttää noin 1/3 koeputken tilavuudesta. Tämän jälkeen koeputki koeputki tiivistetään ja laitetaan esim. kylmälaukkuun, jossa lämpötila on n. 20°C.

Putket kuljetetaan kylmälaukussa tilaan, jossa lämpötila on tasaisesti n. 20°C. Putkien annetaan tasaantua n. 6 tunnin ajan, jonka jälkeen näytepalojen kosteus on tasaantunut koeputken ilmatilan kanssa. Tasaantumisen jälkeen voidaan ottaa lukemat ylös, joista selviää betonin kosteus halutulla syvyydellä.

Puumateriaalit

Puumateriaaleista kosteus mitataan piikkimittarilla painoprosentteina(p-%) sen kuivapainosta.

Sisä- ja ulkoilma

Sisä- ja ulkoilman mittaaminen on osa lähes jokaista tutkimusta. Sisäilman absoluuttinen kosteus voi olla n. 3g/m³ suurempi kuin ulkoilmassa. Mikäli ero on huomattavasti suurempi, ei ilmanvaihto toimi kunnolla tai kyseessä saattaa olla kosteusvaurio joka kasvattaa sisäilman kosteuskuormaa.

PINTAMITTAUS

Pintamittauksella havainnoidaan eroja samasta rakenteesta saaduissa lukemissa, tällä menetelmällä ei voida sanoa tarkista, että kuinka kostea jokin materiaali on. Menetelmä on suuntaa-antava ja oikeissa käsissä korvaamaton apu. Menetelmän perusteella ei voida tehdä päätöksiä esimerkiksi betonilattian pinnoitettavuudesta.

Yhteydenottopyyntö